Tavaran kierrätystä

Näin kesällä on ollut hyvä taas harrastaa tavaran kierrätystä. Kerroin taannoin tavaran karsimiseen liittyvästä Joshua Beckerin verkkokurssista, jota alkaa pian olla jo useita viikkoja takana. Kurssista ja sen vertaistuesta innostuneena aloin muuton jälkeen taas jälleen kerran käydä tavaroitani systemaattisesti lävitse. Vaikka karsinta ja samalla matkani kohti minimalismia on alkanut jo lähes vuosi sitten, riittää karsittavaa edelleen. Tavaroihin pätee sama kuin kiloihin. Niitä on helppo kerryttää, mutta niistä on ihan hemmetin vaikeaa päästä eroon.

Helpoin tapa päästä itselle turhista tavaroista eroon olisi heittää ne roskiin, mutta muistutan itseäni vastuusta, joka tavaroiden hankintaan liittyy. Pyrin siis heittämään roskikseen vain rikkinäiset tai muuten huonokuntoiset tavarat. Roskis on karsittavien tavaroiden viimeinen vaihtoehto.

Ostetun tavaran hinta ei todellakaan ole sama kuin siitä maksettu rahamäärä. Tavaroiden omistaminen on totisesti vaativaa ja energiaa vievää puuhaa. Ostamisen jälkeen alkaa tavaran käyttö, huoltaminen ja säilytys, jotka kaikki maksavat tavalla tai toisella aikaa, energiaa, rahaa ja tilaa. Tavarat myös katoavat, jolloin niiden etsimiseen kuluu aikaa. En halua edes muistella, kuinka monta asiaa olen elämässäni ensin hävittänyt ja sen jälkeen tuskaisena etsinyt useimmiten lopulta löytäen, mutta joskus myös lopullisesti kadottaen. Nykyisin onneksi uskon enemmän tarpeettoman tavaran kiertoon kuin sen turhaan säilömiseen.


Tavaraa karsiessa mietin, onko tavara sellainen, jota oikeasti käytän aktiivisesti. Olen huomannut, että useimmat vaatteistani makaavat kuukaudesta toiseen kaapissa. Enkä nyt puhu vuodenaikoihin liittyvistä vaatteista, vaan ns. saman sesongin kuten esimerkiksi tällä hetkellä kesävaatteista. ”Hilloan”, säilön, varastoin kaikki tyynni. Tämä korostuu etenkin juuri tällä hetkellä, kun testaan ensimmäistä kertaa kapselipukeutumista. Ensiaskeleita tälläkin saralla siis. Päivittäiskäytössäni on yhteensä 33 vaatetta. Tämä määrä sisältää kengät, takit, korut ja asusteet.

Kaapeistani löytyy yhä paljon sellaista, jota säilytän puhtaasti tunnesyistä ja joihin usein liittyy jokin kiehtova tarina. Nykyisin osaan onneksi jo päästää tällaisistakin tavaroista irti. Muistoni eivät elä tavaroissa ja riittää, että säilytän ne kaikkein rakkaimmat aarteet. Tuskin esimerkiksi kaikki omassa tarinassani olevat valokuvat puhuttelevat lastani jonain päivänä ihan kuten eivät kaikki vanhempieni tai isovanhempieni valokuvat puhuttele minua. Kuvat tuntemattomista ihmisistä saavat mennä. En ole oikein koskaan tainnut ymmärtää, miksi toisilla on tarve myydä ja toisilla tarve keräillä ja ostaa muiden, tuntemattomien henkilöiden valokuvia. Tulitikkurasioiden kannet, postimerkit yms. vielä ymmärrän, mutta en valokuvia, jotka ovat mielestäni liian henkilökohtaisia myytäväksi tai hankittavaksi.

Kun päätän luopua jostain vielä käyvästä tavarastani, voin sen joko kierrättää tai myydä. Erilaisia kierrätysvaihtoehtoja on nykyisin todella paljon. Yleensä tavara kuin tavara löytää lahjoitettuna uuden osoitteen, kunhan se on vain riittävän hyväkuntoinen. Tarjoan tavaroitani myös läheisille ja ystävilleni etenkin silloin kun ajattelen, että juuri tällä henkilöllä voisi olla jollekin käyttöä. Joskus on kuitenkin parempi säästää ystäviä omilta tavaroilta, koska nykyisin kaikilla on tavaraa yllin kyllin. Miehelle usein tarjoan kaikenlaista, mutta onneksi hän on aika hyvä sanomaan ei kiitos.

Vuokrasin hiljattain lähikaupungin itsepalvelukirpputorilta viikoksi pöydän. Sain seurata reaaliajassa tavaroiden menekkiä ja tunsin helpotusta ja riemua päivittäin kiertoon päässeistä tavaroistani, jotka hupenivat myyntipöydälläni. Valitettavasti osa tavaroista ei kulkenut kassan kautta, vaan ne katosivat. Ajattelin lopulta kuitenkin, että näin niiden oli tarkoitus mennä – toivottavasti tarpeeseen. Tämän “kirppisviikon” jälkeen ymmärsin, että yhä edelleen kaiken kierrättämisen ja muuton jälkeenkin ”hilloan” kaapeissani turhan paljon. Osan myymättä jääneistä vaatteistani lahjoitin hyväntekeväisyyteen ja osa vielä kaappeihin jääneistä odottaa ensi kevättä ja seuraava kesävaatteiden karsintakierrosta.

Tavaroiden myynnistä saadut rahat laitoin alunperin peltisenä tuliaismakeisrasiana toimineeseen Peter Pan -aiheiseen Big Beniin, jonne minulla on tapana vuoden aikana vähitellen kerryttää lomakassaa. Aina silloin tällöin tyhjennän Big Beniin lompakon kolikot ja joskus työnnän sinne kympin tai kaksi. Big Beniin kertyneet varat odottavat ihan pian alkavaa lomaa ja elämyksiä läheisten ja ystävien kanssa.

Tavaroiden karsintaan liittyvästä kurssista on ollut muutakin hyötyä kuin pelkästään omista turhista tavaroista eroon pääsy. Viimeiset kuluneet viikot olen keskittyneet uusien tapojen ja rutiinien muodostamiseen. Olen kevään muutosta saakka huolehtinut siitä, että aina illalla ennen nukkumaan menoa, keittiö on siisti, tasot tyhjät ja tavarat paikoillaan. Nykyisin samalla myös varmistan, että eteisessä ei pyöri mitään irtotavaroita. Tähän siistiin näkymään on aamuisin todella kiva herätä. Elämäntilanteeni mahdollistaa nykyisin tämänkin. Kun asuu suuren osan ajasta yksin, jäljet johtavat vain yhteen suuntaan.

Toinen uudehko rutiinini on sängyn petaaminen joka aamu. Usein teen sen vasta koiralenkiltä palattuani, jotta petivaatteet ehtivät tuulettua yön jälkeen. Kolmantena ja samalla ihan uutena rutiinina otin käyttöön ns. penninvenyttäjän viikon eli yhtenä viikkona kuukaudesta pyrin tekemään ruokaa pääasiassa vain niistä aineksista, joita kaapeistani löytyy. Tällä tavoittelen ensisijaisesti ruokahävikin vähentämistä, mutta käytännössä olen huomannut tällä olleen myös muita myönteisiä vaikutuksia elämääni. Opettelen valmistamaan ruokaa ihan vain itselleni ja käytän aiempaa enemmän mielikuvitusta ruoanvalmistuksessa.

Tavaroista luopuminen ja karsiminen on joka kerta aiempaa helpompaa. Taas olen päässyt eroon itselleni turhista, käyttämättömistä tai vailla tarkoitusta olevista tavaroista. Tunne on vapauttava ja suosittelen kokeilemaan. Nyt jää jälleen vähän enemmän aikaa ja energiaa nauttia mm. pian alkavasta lomasta. Toki joku voi nauttia järjestelemisestä ja siivouksesta lomallakin, mutta itse nautin enemmän elämyksistä ja ajasta läheisten ja ystävien kanssa.

Tietoisuuden ja merkityksellisyyden lähteillä

Lisääkö tavaran karsiminen onnellisuutta?